Modernin vaateteollisuuden massatilaustilasta poiketen Hanfulla on rajalliset käyttöskenaariot, hankala käyttää ja tuulettimet ovat myös pieniä, minkä vuoksi Hanfun kauppiaat keskittyvät pääasiassa pienten tilausten räätälöintiin liiketoimintaprosessissa korkealla asiakasyksikköhinnalla ja korkeilla kustannuksilla. . Kahden ensimmäisen vuoden aikana Hanfun hinta oli pääosin noin 500 yuania, ja korkea kynnys hidasti luonnollisesti alan laajentumista. Kahden viime vuoden aikana monien yritysten Hanfun yksikköhinta on laskenut 1200 juaniin, mutta myös laatu on ollut epätasaista.
Hanfun harjoittajat ottavat usein japanilaisen kimonon mittapuuna, koska länsimaiseen pukeutumiseen verrattuna näiden kahden perinteisen puvun tyylit ja kulttuuritausta ovat edelleen samanlaisia. Kalliit kimonot ovat edistäneet Japanin kimonoteollisuuden kehitystä, ja matkailun menestyminen on tehnyt myös ulkomaisista matkailijoista uusia kimonojen kuluttajia. On kuitenkin kiistatonta, että kimonojen elinvoimaisuus on erottamaton siitä, että kimonoja sovelletaan edelleen joihinkin muodollisiin kohtauksiin, joita kotimarkkinoilla ei ole. Tällä hetkellä kotimainen Hanfu-teollisuus on enimmäkseen riippuvainen IP:stä, kuten muinaisista puku-TV-draamista. Kun IP:n suosio hiipuu, uutta IP-osoitetta on vaikea löytää.
Vielä tärkeämpää on, että kimonot ovat vähentyneet. Japanin talous- ja teollisuusministeriön lukujen mukaan kimonoteollisuuden markkinakoko pieneni vuoden 1975 1,8 biljoonasta jenistä 278,5 miljardiin jeniin vuonna 2016. Jos inflaatio otetaan huomioon, pudotus voi olla vieläkin suurempi. Tämä johtuu siitä, että perinteiset vaatteet eivät ole pelkästään kalliita, monimutkaisia käyttää, vaikeasti pidettäviä ja hankalasti siirrettäviä, mikä ei sovellu nykyaikaiseen elämään, vaan myös vaikeasti käytettäviksi erässä tuotanto- ja myyntiprosessissa. Samoin kimono ja niin on Hanfu. Toisin sanoen kimonon kehityspolku ei sovi Hanfulle. Jos kopioit leikkauksen, pelkään, että tulos on vielä huonompi.
Joten jos Hanfu haluaa teollistua suuressa mittakaavassa, mihin suuntaan sen pitäisi kehittyä? Naapurissa olevista korealaisista vaatteista kannattaa ottaa oppia. Korean kulttuuri-, urheilu- ja matkailuministeriö sekä Korean vaatetusalan elvytyskeskus ovat sitoutuneet kehittämään uusia korealaisia työvaatteita, joissa ei ole vain perinteisten vaatteiden värejä ja kuvioita, vaan ne ovat myös yleensä moderneja. Nämä kaksi sekoittuvat ja täydentävät toisiaan.
Tällaista polkua kannattaa miettiä myös Hanfu-teollisuudessa. Hanfu-teollisuuden laajentamiseksi on välttämätöntä integroitua moderniin vaateteollisuuteen. Säilyttäen perinteisen vaatetuksen olemuksen, se tekee vaatteista nykyajan elämään sopivampia ja soveltuvia modernin vaateteollisuuden tuotantoon ja myyntiin. Modernin vaateteollisuuden massatilaustilasta poiketen Hanfulla on rajalliset käyttöskenaariot, hankala käyttää ja tuulettimet ovat myös pieniä, minkä vuoksi Hanfun kauppiaat keskittyvät pääasiassa pienten tilausten räätälöintiin liiketoimintaprosessissa korkealla asiakasyksikköhinnalla ja korkeilla kustannuksilla. . Kahden ensimmäisen vuoden aikana Hanfun hinta oli pääosin noin 500 yuania, ja korkea kynnys hidasti luonnollisesti alan laajentumista. Kahden viime vuoden aikana monien yritysten Hanfun yksikköhinta on laskenut 1200 juaniin, mutta myös laatu on ollut epätasaista.
Hanfun harjoittajat ottavat usein japanilaisen kimonon mittapuuna, koska länsimaiseen pukeutumiseen verrattuna näiden kahden perinteisen puvun tyylit ja kulttuuritausta ovat edelleen samanlaisia. Kalliit kimonot ovat edistäneet Japanin kimonoteollisuuden kehitystä, ja matkailun menestyminen on tehnyt myös ulkomaisista matkailijoista uusia kimonojen kuluttajia. On kuitenkin kiistatonta, että kimonojen elinvoimaisuus on erottamaton siitä, että kimonoja sovelletaan edelleen joihinkin muodollisiin kohtauksiin, joita kotimarkkinoilla ei ole. Tällä hetkellä kotimainen Hanfu-teollisuus on enimmäkseen riippuvainen IP:stä, kuten muinaisista puku-TV-draamista. Kun IP:n suosio hiipuu, uutta IP-osoitetta on vaikea löytää.
Vielä tärkeämpää on, että kimonot ovat vähentyneet. Japanin talous- ja teollisuusministeriön lukujen mukaan kimonoteollisuuden markkinakoko pieneni vuoden 1975 1,8 biljoonasta jenistä 278,5 miljardiin jeniin vuonna 2016. Jos inflaatio otetaan huomioon, pudotus voi olla vieläkin suurempi. Tämä johtuu siitä, että perinteiset vaatteet eivät ole pelkästään kalliita, monimutkaisia käyttää, vaikeasti pidettäviä ja hankalasti siirrettäviä, mikä ei sovellu nykyaikaiseen elämään, vaan myös vaikeasti käytettäviksi erässä tuotanto- ja myyntiprosessissa. Samoin kimono ja niin on Hanfu. Toisin sanoen kimonon kehityspolku ei sovi Hanfulle. Jos kopioit leikkauksen, pelkään, että tulos on vielä huonompi.
Joten jos Hanfu haluaa teollistua suuressa mittakaavassa, mihin suuntaan sen pitäisi kehittyä? Naapurissa olevista korealaisista vaatteista kannattaa ottaa oppia. Korean kulttuuri-, urheilu- ja matkailuministeriö sekä Korean vaatetusalan elvytyskeskus ovat sitoutuneet kehittämään uusia korealaisia työvaatteita, joissa ei ole vain perinteisten vaatteiden värejä ja kuvioita, vaan ne ovat myös yleensä moderneja. Nämä kaksi sekoittuvat ja täydentävät toisiaan.
Tällaista polkua kannattaa miettiä myös Hanfu-teollisuudessa. Hanfu-teollisuuden laajentamiseksi on välttämätöntä integroitua moderniin vaateteollisuuteen. Säilyttäen perinteisen vaatetuksen olemuksen, se tekee vaatteista nykyajan elämään sopivampia ja soveltuvia modernin vaateteollisuuden tuotantoon ja myyntiin.
lähde: http://info.texnet.com.cn/detail-893030.html